Sotkeeko epäonnistumisen pelko, tuo inhottava, väijyvä peikkopahanen suunnitelmasi? Valmistautuminen tärkeään h-hetkeen sakkaa, kun mieli pursuilee huolien ja epävarmuuksien värjäämistä ajatuksista ja tunteista. Sydän tykyttää, jalkoja heikottaa ja rintaa puristaa. Mahdollinen epäonnistuminen vaanii nurkan takana ja on valmis hyppäämään tiellesi heti, kun astelet koitokseesi. Arvatenkin toivot saavasi tilanteeseesi helpotusta. Mielellään mahdollisimman pian!
Kun odotuksiin ei yltänytkään
Toivo muutoksesta on hyvin ymmärrettävä. Epäonnistumisen pelko tunteena on todella inhottavan tuntuista. Se leviää koko kehoon, mikä tekee keskittymisen esimerkiksi urheilukilpailuun, koesoittoon tai ihan treeneihinkin joskus vaikeaksi. Keho ei tottelekaan samalla tavalla! Suorituksesi, kilpailusi tai esiintymisesi, saattaa olla vain varjo siitä, mitä oikeasti olet harjoitellut. Alisuoriutuminen ei todellakaan kuuluisi toivelistallesi, eikä vastaa tavoitteiden mukaista kehittymisen odotusta. Epäonnistumisen pelko lisää joskus epäonnistumisen todennäköisyyttä, mikä lisää taas epäonnistumisen pelkoa. Kierre on valmis. Epäonnistumisen pelko onkin yksi tyypillisimmistä syistä hakeutua urheilupsykologin vastaanotolle.
Epäonnistumisella tarkoitetaan hetkeä, jossa omiin tai toisten asettamiin tai omassa mielessä koettuihin odotuksiin ei ole yltänytkään.
Sitä joko onnistuu tai epäonnistuu. On siis ikään kuin olemassa joko onnistuja tai epäonnistuja. Melkoista halki, poikki ja pinoihin latomista. Eipä ihme, että ahdistaa ja pelottaa. Mahtaako löytyä ketään vapaaehtoista epäonnistujaksi? Tuskin. Ei ole mahdollista epäonnistua, jos se tarkoittaa kaiken kattavaa kokemusta itsestä epäonnistujana. Häpeä sulkee ovet ja ikkunat toisenlaisilta näkemyksiltä ja vaatii käpertymään viltin alle piiloon.
Kesytä epäonnistumisen pelkoasi
Epäonnistumisen hetkellä isokin harmi on aivan luonnollista. On kuitenkin aivan eri asia kokea itsensä häpeän läpäisemänä huonona epäonnistujana. Pettymys ja harmitus menee ohi, mutta huonommuuden kokemus itsestä ei niin vain menekään. Pitkään jatkuessaan arkuus ja pelot lisääntyvät, mikä luonnollisesti heikentää hyvinvointia ja suorituskykyä entisestään. Tällöin on jo vaikeampaa nähdä ulospääsyä. Onkin parempi reagoida ajoissa ja tutustua pelkoon hyvissä ajoin.
Epäonnistumisen läheisempi tarkastelu rauhallisessa olotilassa voi auttaa.
Mitkä tekijät johtivat epäonnistumiseen? Olinko harjoitellut riittävästi, olisiko epäonnistumisen ollut estettävissä? Jouduinko huonon sattuman satimeen? Löytyisikö tästä jotain, mitä kannattaisi oppia ja oivaltaa? Rauhallinen mieli auttaa suhtautumaan epäonnistumiseen uteliaasti ja kiinnostuneesti, jolloin sinulla on mahdollisuus oppia jotain uutta. Tämän lisäksi on hyvä muistaa, että ei ole olemassakaan epäonnistunutta suoritusta, jossa ei olisi ollut jotain onnistunutta. Kyllä, luit oikein. Tärkeää epäonnistumisten hetkellä on myös huomioida kaikki onnistuneet elementit.
Suosittelenkin harjoittelemaan epäonnistumisen laajempaa tarkastelua ja tutkimista jo etukäteen, kun pelko ei ole vielä kasvanut liian suureksi ja hallitsemattomaksi. Samalla tavalla myös pelon tunteen kanssa tasapainoilua voi ja kannattaa harjoitella etukäteen. Voit antaa pelon tulla ja viipyillä kehossasi ja mielessäsi samalla kuulostellen, mitä se sinulle kuiskii ja millaisia kehon tuntemuksia se nostattelee. Sen jälkeen voit hengitystäsi tunnustellen siirtää huomiosi tähän hetkeen. Tässä ja nyt kaikki on hyvin.
Pelkoja päin maksuttoman työkirjan avulla
Epäonnistumisen pelko lannistaa ja lamaannuttaa herkästi ja sotkee aikeesi ja tavoitteesi. Tuota kapuloita rattaisiin laittavaa inhottavaa peikkoa on kuitenkin mahdollista kesyttää. Pikku hiljaa, vähä vähältä sulatellen. Tarvitaan kuitenkin rohkeutta pysähtyä sen äärelle. Aina se ei onnistu yksin, vaan joskus tarvitaan ystävää tai ammattilaisen apua ja tukea. Ethän koskaan epäröisi hakea itsellesi apua, jos omat voimat eivät riitä.
Koostin aiheesta myös ilmaisen työkirjan ”Kesytä epäonnistumisen pelkoasi”. Saat ladattua sen itsellesi täältä www.mielenmaa.fi/#lahjanisinulle. Jospa siitä olisi sinulle apua ja tukea matkalla kohti pelon kanssa toimeen tulemista!
Kaikkea hyvää sinulle, Jaana